Luokkaretket kuuluvat olennaisena osana ruotsalaisten koululaisten koulunkäyntiin. Luokkaretket syventävät luokan oppilaiden yhteenkuuluvuutta ja tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden irtaantua kouluarjesta ja kokea jotain uutta.
Tämän mahdollisuuden halusimme tarjota myös peruskoulun päättävälle koululuokalle. Ajatus luokkaretkestä oli alkanut muhia oppilaiden päässä jo ennen viimeisen kouluvuoden alkua. Oppilaat osoittivat kiinnostusta lähteä mahdollisesti matkalle Ruotsin ulkopuolelle. Matkakohde oli tarkoitus löytää läheltä, sillä näin matka olisi helpompi toteuttaa rahallisesti ja logistisesti. Lopulta matkakohteeksi valikoitui Suomi. Vaikka Suomi on Ruotsin naapuri, ei juuri kukaan luokan oppilas ollut koskaan vieraillut Suomessa. Suomitieto on yleisestikin vajavaista Ruotsissa, eikä monikaan tavallinen ruotsalainen tiedä, että ruotsi on myös toinen Suomen virallisista kielistä. Oppilaiden innostusta matkustaa Suomeen lisäsi myös se, että monella oppilaalla oli suomalaiset sukujuuret tai suomalaistaustaisia ystäviä.
Matkaan valmistautuminen
Ulkomaille matkustaminen ei Ruotsissa kuulu opintosuunnitelmaan, jonka takia luokan oppilaiden täytyi itse maksaa matkansa. Matkan hinta nousisi joka tapauksessa kohtalaisen korkeaksi, joten oppilaiden vanhemmat pitivät tärkeänä, että osa matkakassasta hankittaisiin keräyksillä ja talkootyöllä. Näin mahdollistettaisiin se, että jokainen luokan oppilas pääsisi varmasti osallistumaan matkaan. Luokan vanhemmat pitivät erittäin tärkeänä sitä, että lapset osallistuisivat myös itse keräykseen.
Oppilaat järjestivät esimerkiksi oman joulunäytelmän, joka kertoi Joosefin ja Marian matkasta Betlehemiin. Näytelmä osoittautui niin suosituksi, että siitä järjestettiin myös toisinto paikallisessa kirkossa, jolloin myös muita alueen ihmisiä pääsivät näkemään oppilaiden näytelmän. Matkakassaa kartutettiin myös myyjäisillä, jonka lisäksi oppilaiden vanhempien vanhemmat myivät erilaisia tuotteita, kuten wc-paperia ja makeisia työpaikoilla. Näistä yhteisponnisteluista matkakassa saatiin lukuvuoden aikana kerättyä. Vanhempien kanssa oli toki sovittu, että jokainen oppilas sai kotoaan myös hieman matkarahaa omia henkilökohtaisia kulujaan varten.
Matkakohteeksi Helsinki
Varsinaiseksi matkakohteeksi varmistui Kustaa Vaasan vuonna 1550 perustama Helsinki, jonne pääsi kätevästi risteilylaivalla matkustamalla. Helsinki valikoitui matkakohteeksi myös sen ruotsalaisten juurien takia, jonka lisäksi sen asema pääkaupunkina tekisi matkasta mielenkiintoisen. Helsinki on myös matkakohteena helppo, eikä luokan näin tarvinnut matkustaa muualle Suomeen, joka samalla toisi säästöä matkakustannuksiin.
Menomatka
Matkaan lähdettiin Viking Linella, joka oli myös hinnoiltaan hieman halvempi kuin Helsingin ja Tukholman väliä matkaava Tallink Silja. Menomatka sujui oppilailta mukavan rauhallisesti, joskin joidenkin oppilaiden kohdalta kännykät oli takavarikoitava, sillä nukkumaan menosta ei muuten olisi tullut mitään. Tässä onkin vinkki vanhemmille, että ruutuaikaa voi rajoittaa myös vanhempien lasten kohdalla.
Osallistuminen paikallisen koulun tervetuliaisviikkoon
Matkan yksi kohokohta oli tutustua paikalliseen kouluun ja sen oppilaisiin. Helsingissä toimii useita eri ruotsinkielisiä oppilaitoksia, joten oli luonnollista, että luokan opettajat sopivat vierailusta paikalliseen ruotsalaiseen peruskouluun, joka sijaitsi lyhyen matkan päästä kaupungin keskustasta. Vierailusta teki ainutlaatuisen, koska koulussa oli tuolloin meneillään tervetuliaisviikko tuleville oppilaille, jolloin koulun toimintaa tehtiin tutuksi uusille oppilaille sekä heidän vanhemmilleen. Tervetuliaisviikkoja järjestetään jossain kouluissa myös Ruotsissa, joten tilaisuus oli mielenkiintoinen oppilaiden lisäksi myös opettajalle. Mieleenpainuvaa oli, että paikallisessa suomalaisessa koulussa uusille oppilaille esiteltiin myös koulun historiaa ja vanhoja oppilaita. Koulu oli ilmeisen hyvämaineinen, koska moni suomalainen merkkihenkilö oli aloittanut oman koulutiensä.
Paikallinen koulu oli huomioinut Suomeen matkustavat oivallisella tavalla. Vierailupäivänä koko koulu toivottivat vierailijat tervetulleiksi, jonka jälkeen koko koulu pyydettiin koulun liikuntasaliin, jossa rehtori toivotti koko koulun tervetulleiksi. Tämän jälkeen koulun koulun oppilaista koottu kuoro esitti luokallemme Suomen kansallislaulun. Tämän jälkeen luokka pääsi tutustumaan lähemmin paikallisen koulun oppilaisiin tutustumalla samanikäisten oppilaiden luokkahuoneeseen. Oppilaille annettiin hieman vapaa-aikaa kertoa omasta koulunkäynnistään ja keskustella haluamistaan aiheista. Oppilaita Suomessa tuntuivat kiinnostavan täysin samat asiat asiat kuin Ruotsissa. Esimerkiksi kummassakin koulussa järjestetään erilaisia ilmasto-opetusta ja työpajoja ilmastoon liittyen.
Suomalainen koulu oli järjestänyt myös oivallisen mahdollisuuden tutustua Suomalaiseen kouluruokaan. Kyseisenä päivänä tarjolla oli kasvisruokaa, sillä oppilaiden pyynnöstä koulussa oli aloitettu viikoittainen kasvisruokakokeilu. Muuten kouluruoka tuntui olevan hyvin samanlaista kuin Ruotsissakin. Erityisesti opettajat kiinnittivät huomiota siihen, kuinka ravitsemukselliset asiat oli otettu hyvin huomioon suomalaisessa kouluruuassa.
Muut vierailukohteet
Varainkeruun onnistumisen takia, luokalla oli mahdollista viettää Helsingissä peräti yksi päivä, joten oppilaille tarjoitui mahdollisuus tutustua Helsinkiin hieman paremmin. Heti saapumispäivänä ja hotelliin kirjautumisen jälkeen, oppilaat saivat tutustua Helsinkiin valvotusti. Arkkitehtuuriltaan Helsinki muistutti hieman etäisesti Tukholmaa, joten oppilaat välttyivät kulttuurishokilta. Kouluviikon jälkeen oppilaat pääsivät tutustumaan paikalliseen tiedekeskus Heurekaan, joka on suosittu matkakohde. Lähtöpäivänä oppilaat pääsivät tutustumaan Helsingin edustalla olevaan Viaporin linnoitukseen eli Suomenlinnaan. Linnoitus oli alun perin rakennettu Ruotsin toimesta 1700-luvulla, ja linnoitusalueella oli useita rakennuksia muistuttamassa helsinkiläisiä Suomen ruotsalaisesta historiasta. Suomenlinnassa oppilaat pääsivät museon lisäksi tutustumaan myös paikallisiin linnoituksiin kävelyretken muodossa. Monet oppilaat pitivätkin tätä retkeä koko vierailun kohokohtana.
Paluumatka
Opettajien kannalta laivamatka oli jokseenkin helppo, sillä matkaa tehtiin keskellä viikkoa. Näin laivalta puuttui liiallinen juhlahumu ja humalaiset, jotka olisivat saattaneet pelästyttää oppilaita. Oppilaille luonnollisesti maistui laivan buffet aamiaisineen ja illallisineen. Pitopöydät notkuivat erilaisista herkuista, joten matkassa oli selvää juhlan tuntua. Illallisen jälkeen, jotkin oppilaat pääsivät tutustumaan laivan saunaan ja uimatiloihin, minkä jälkeen oppilaat vetäytyivät omiin hytteihinsä. Nukkumaanmeno aika oli säädetty jokaiselle yhdeksitoista, josta miltei kaikki oppilaat pitivät hienosti kiinni.