Vaikka syksyllä 2020 monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa jouduttiinkin aloittamaan vuosi tavallisuudesta poikkeavissa oloissa, on yksi asia silti pyritty pitämään niin paljon ennallaan kuin vain rajoituksilta on mahdollista: tervetulotilaisuudet ja orientoivat viikot. Ne ovat uuden oppilaan tärkein kosketus uuteen opinahjoon.
Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa toivottaa ihmisiä tervetulleeksi uuteen kouluympäristöön. Esittelemme tässä kuitenkin joitain yleisiä ideoita, jotka on havaittu vuosien saatossa hyviksi keinoiksi kaikkialla Suomessa. Lisäksi tämä teksti toimii johdantona sille, mitä muita tekstejä sivustoltamme löytyy.
Mitä tervetulotilaisuuksissa tehdään?
Vaikka lukuvuoden alkutilaisuudet näyttävät yhtenäisiltä, on niiden takana todellisuudessa useampikin järjestävä taho. Monesti yliopisto pitää huolen orientoivan viikon sisällöstä, jossa esitellään uusille opiskelijoille talon käytäntöjä, näytetään paikkoja ja ollaan muutenkin vähän ehkä liiankin virallisia. Näiden rinnalla toimivat erilaiset järjestöt, jotka esittelevät muun muassa vapaa-ajantoimintaa. Näitä ovat Suomessa tyypillisesti opiskelija- harrastejärjestöt ja puolueiden nuorisojärjestöt.
Harrastejärjestöjen tervetulotilaisuuksissa on yleensä jonkin sortin markkinat. Niissä saa käydä vapaasti kyselemässä näytteilleasettajien pöydän ääressä mitä nyt mieleen juolahtaa. Tarjolla on usein myös jotain pientä hyvää ja ilmaista jaettavaa. Monille opiskelijajärjestöille tämä on oivallinen tilaisuus myös tehdä myyntiä: uusia opiskelijoita pyritään saamaan liittyvään yhdistykseen ja kaikilla on mahdollisuus ostaa vaikkapa haalarimerkkejä. Varsinkin kansainvälisille opiskelijoille tällainen toiminta saattaa olla ennenkuulumatonta ja Suomessa järjestötoiminnan kautta solmitut ystävyyssuhteet saattavat olla jopa tärkeä tekijä, joka saa jäämään Suomeen opintojen jälkeen.
Kun tarkoituksena on toivottaa uudet tulokkaat tervetulleiksi, on hyvä miettiä etukäteen, miten sen aikoo hoitaa. Pelkästään karkkia jakamalla ihmiset saa kyllä pysähtymään, mutta heille pitäisi myös jutella ja siksi onkin tärkeää, että näytteilleasettajalla olisi antaa jokin syy ohikulkijalle jäädä pöydän ääreen. Monesti pelit, arvonnat tai muut aktiviteetit toimivat, mutta näissä pitää muistaa rajallinen tila. Arvonnat ovat siitä hyviä, että niitä voi käyttää myös sähköpostilistojen kokoamiseen, mikäli tuo tämän etukäteen esille. Palkinnoksi voidaan arpoa vaikka muutama ilmainen haalarimerkki.
Suomalaisissa korkeakouluissa on myös tyypillistä pitää kahvitunteja opiskelijoiden kesken. Tämä ei tietenkään yllätä kahvin juojia. Lukuvuoden alussa tällainen kahvitunti voi toimia samalla tavalla kuin tervetulotilaisuuden markkinat, mutta paljon rauhallisemmalla tahdilla: ei tarvita muuta kuin kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Moni uusi opiskelija on kokenut tällaiset jopa paremmaksi tavaksi tutustua uuteen lähipiiriinsä.
Mistä kerromme lisää?
Tällä sivustolla pureudutaan siihen, miten eri paikoissa toteutetaan tervetulotilaisuus: kuten jo sanoimme, mitään yhtä oikeaa tapaa ei ole, vaan käytännöt vaihtelevat pitkin Suomea. Monipuolisuuden nimissä olemme myös halunneet kertoa tällä sivustolla varainhankinnasta, joka liittyy koulujen tekemiin retkiin – ja uusiin tuttavuuksiin tutustuu parhaiten tervetulotilaisuudessa!
Eri yliopistokaupungeissa, ja jo yliopistoissakin, on melko paljon eroavaisuuksia eri opiskelijakulttuurien välillä, mikä näkyy myös tervetulotilaisuuksissa ja orientoivan viikon yhteydessä. Tällä sivustolla lähestymme näitä eroavaisuuksia vertailemalla kolmea melko erilaista suomalaista korkeakoulua: Turkua, Lahtea ja Espoota. Lahdessa toimii ammattikorkeakoulu, Espoossa Aalto-yliopisto ja Turussa molemmat. Näistä uusin on Lahden ammattikorkeakoulu, joka tammikuusta 2020 alkaen seurasi Lahden ja Saimaan ammattikorkeakouluja. Uusi kokonaisuus kuuluu Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa samaan konserniin.
Aalto-yliopisto on Suomen tunnetuimpia yliopistoja maailmalla ja ehdottomasti yksi maailman kansainvälisimmistä. Turun korkeakoulutarjonta on poikkeuksellisen laaja, sillä kaupungissa on sekä suomen- että ruotsinkielinen yliopisto kuin myös ammattikorkeakoulukin. Ristiinopiskelun mahdollisuudet näiden kolmen välillä ovat runsaat.
Toinen tärkeä aihe on varainkeruu, jonka avulla erilaiset oppilaitokset voivat toteuttaa leirikouluja, opintomatkoja tai muuten vain rentoutua yhdessä pitkän vuoden päätteeksi. Suomessa tällaisia retkiä on totuttu tekemään lähinnä kotimaassa, mutta kiitos pohjoismaisen yhteistyön ei esimerkiksi Ruotsiin suuntaaminen ole kovinkaan vaikeaa. Itse asiassa Ruotsista on jo pidemmän aikaa totuttu tulemaan Suomeen ja tutustumaan maidemme koulutusjärjestelmien melko isoihinkin eroihin. Varainhankinta tällaisten matkojen toteuttamiseksi on yllättävän helppoa eikä vaadi toteuttajiltaan kuin muutaman päivän aktiivista työskentelyä, joka useimmiten vielä jakautuu monelle kuukaudelle.